Pääteemat

 

Työ on parasta sosiaalitukea

Valtiovarainministeriön tuorein kestävyysvajearvio on 9 miljardia euroa. Siinä on kurottavaa kerrakseen. Lisäksi talouskasvun ennustetaan pienentyvän tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Meidän kaikkien tulisi olla oikeasti huolissamme Suomen talouden tilasta ja olla valmiita tekemään isoja päätöksiä työmarkkinan ja sosiaaliturvan rakenteille ennen seuraavaa taantumaa.

Toinen herättävä fakta on se, että Suomi ottaa uutta velkaa tänä vuonna Valtiokonttorin mukaan 15,1 miljardia euroa, josta 13,4 miljardilla eurolla maksetaan pois vanhaa velkaa. Aika harva haluaisi oman tai yrityksensä talouden pyörivän tuollaisella velkasuhteella. Huomionarvoista näissä luvuissa on se, että nyt on vielä taloudellisesti hyvät ajat. Mitä nuo luvut olisivatkaan taantuman aikana?

Suomessa on 286 934 yritystä (lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2017, pl. maa-, metsä- ja kalatalous). Yritykset työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita meille kaikille. Kaikista Suomen yrityksistä 93,2 prosenttia on mikroyrityksiä, eli alle 10 hengen yrityksiä. Mikroyrityksistä suurin osa on yhden hengen yrityksiä.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on pienyrittäjälle iso asia, sillä palkkaamiseen liittyy yrittäjän mielessä paljon riskejä. Miksi emme siis alentaisi pienyrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä, ja valjastaisi tätä valtavaa voimavaraa työllisyyden veturiksi?

Konkreettinen ratkaisumalli:

  • Kaikki ensimmäisen työntekijänsä palkkaavat yritykset saisivat valtiolta tukena kuuden kuukauden koeajan palkan, jos palkattu työntekijä on työtön.
  • Vastaavasti valtio maksaisi puolet koeajan palkasta, eli kolmen kuukauden palkan, jos ensimmäinen palkattu työntekijä on jo työssäkäyvä.

Lisäksi olen seurannut huolissani syrjäytymisvaarassa olevien nuorien määrän lisääntymistä. Uskon, että syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle olisi tärkeintä olla kiinni yhteiskunnassa työelämän ja mahdollisen tulevan ammatin kautta. Siksi kaikkia Suomen yrityksiä tulisikin kannustaa palkkaamaan syrjäytymisvaarassa olevia alle 25-vuotiaita nuoria seuraavalla konkreettisella ratkaisumallilla:

  • Syrjäytymisvaarassa olevan alle 25-vuotiaan palkkaaminen pitäisi olla mahdollista yrityksille alle TES:n minimipalkan. Valtio maksaisi vastaavasti TES:n minimipalkan ja varsinaisen palkan erotuksen suoraan nuorelle.

Kaikkien konkreettisten työllisyyttä edistävien ratkaisumallieni lähtökohtana on se, että valtion tukitoimien tulisi integroida ihmisiä työelämään sen sijaan, että ne kannustavat pysymään kotona. Ratkaisumalleissani valtio maksaa palkatuille työttömille tai yrityksille tukea suoraan työllistävästä vaikutuksesta, jossa työttömänä palkattujen henkilöiden sosiaalituki päättyy ja työllistymisen synnyttämät verotulot lisääntyvät. Lisäksi syrjäytymisvaarassa olevat kansalaiset saadaan paremmin mukaan osaksi yhteiskuntaamme.

Työ on parasta sosiaalitukea ja työllisyys paras vakuutus kestävän valtiontalouden ja hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden säilyttämiseksi.

 

Alkoholin myynnin vapauttaminen

Eduskunta päätti vapauttaa 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myymisen ruokakaupoissa tammikuusta 2018 alkaen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tuoreiden tilastojen mukaan alkoholin kokonaismyynti kasvoi tammi-lokakuussa vain 0,8 prosenttia. Ohhoh! Alkoholilain vapauttaminen ei tuoreiden tilastojen valossa olekaan innostanut suomalaisia valtaviin juopottelukarkeloihin, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ennakoi.

THL arvioi, että kokonaiskulutus kasvaa Suomessa uuden lain myötä jopa kuusi prosenttia. Erilaisten uhkakuvien maalaamisessa THL ja uutta lakia vastustaneet poliitikot ovat aivan oma lukunsa. Totuus on se, että me suomalaiset olemme tuoreiden tutkimusten mukaan alkoholin kuluttajina aivan normaalia eurooppalaista ja pohjoismaista keskitasoa, emmekä mitään viinapersoja geenimutaatioita metsien perukoilta.

Lisäksi ongelmana on jatkuva alkoholimyynnin verojen valuminen ulkomaille, etenkin Viroon. Suomalaiset toivat Virosta syyskuun 2017 ja elokuun 2018 välisenä aikana yhteensä 32 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Alkoholin ostoihin käytettiin 230 milj. euroa, ja mikäli ostot olisi tehty Suomessa, olisi niiden arvo ollut noin 400 milj. euroa ja verotuotot 188 milj. euroa (lähde: TAK 12.9.2018). Alkoholin tuominen vähittäismyyntiin alentaisi kilpailun myötä myös hintoja, ja kynnys lähteä Viroon nousisi selkeästi nykyisestä.

Kannatankin Alkon monopoliaseman asteittaista purkamista ja kaikkien alkoholijuomien myynnin siirtämistä luvanvaraiseen vähittäismyyntiin. Tässä asiassa on jo korkea aika siirtyä kieltolain varjoista lopullisesti nykyaikaan.

Näen itse matkailu- ja ravintola-alan yrittäjänä alkoholilainsäädännön muokkaamisessa paljon myös taloutta ja työllisyyttä parantavia mahdollisuuksia. Esimerkiksi 14 % arvonlisäverokanta alkoholin anniskelussa olisi omiaan lisäämään työllisyyttä, verotuloja ja valvotussa tilassa tapahtuvan kulutuksen osuutta. Vastaavasti valtio tukee tällä hetkellä varustamojen anniskelua yli 250 miljoonalla eurolla vuodessa verovapauden ja miehistökustannustuen muodoissa.

Ravintola- ja matkailualat ovat Suomen hiomattomat timantit. Miksi emme antaisi niille siis mahdollisuuksia menestyä.

 

Lasten ja nuorten liikunta

Liikunta ja liikkuminen ovat minulle tärkeitä ja 15-vuotiaan teinipojan isänä ymmärrän, kuinka suuren perinnön annamme lapsillemme kannustamalla ja ohjaamalla heitä liikunnan maailmaan. Liikunta ja liikkuminen antavat paljon muutakin kuin vain hyvää kuntoa. Lapset ja nuoret saavat liikuntaharrastusten kautta uusia ystäviä, kasvattavat itsetuntoa ja lisäävät elämässä pärjäämisen tuntemusta.

Teini-ikäisen nuoren vanhempana seuraan kuitenkin huolestuneena liikunnan merkityksen vähentymistä arjessa ja vapaa-ajalla. Mielestäni lasten ja nuorten asenteisiin on helpompi vaikuttaa kuin aikuisten. Koen, että lasten ja nuorten liikuntaan panostamalla ja esimerkiksi urheiluseurojen yhteistyötä koulujen kanssa lisäämällä, meillä on mahdollisuus luoda tuleville sukupolville terveelliset valmiudet elämään.

Konkreettinen ratkaisumalli:

  • Urheiluseurojen integroiminen koulun ja iltapäiväkerhojen toimintaan muuttamalla kaupunkien ja Veikkauksen tuet vastikkeellisiksi. Seurat saavat tukea vain, jos ne sitoutuvat yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa.
  • Lisää liikuntatunteja kouluihin ja uusia liikunnallisia muotoja opetukseen istumisen sijaan

Urheiluseurojen tiiviimpi mukanaolo mahdollistaisi myös osan lasten harrastuksista suoritettavaksi heti koulun jälkeen tai sen yhteydessä. Näin perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa iltaisin, kun illalla suoritettavien harrastusten määrät vähenisivät. Lisäksi urheiluseuroilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada tunnettuutta lajilleen ja saada uusia innostuneita jäseniä seuroihinsa. Kyseiset yhteistyömallit ovat eri muodoissaan käytössä jo esimerkiksi Islannissa ja monissa muissa Euroopan maissa erinomaisin tuloksin.

 

Rohkeasti Hämeen puolesta

Maakuntien ja kaupunkien kilpailu uusista asukkaista ja yrityksistä on kovaa. Moni Hämeen alueen johtavista kaupungeista onkin jo viittä vaille muuttotappiokaupunki. Käytän esimerkkinä kotikaupunkiani Hämeenlinnaa. Hämeenlinnan seudulla jo pitkään jatkunut asuntojen hintojen lasku on saatava loppumaan. Kuntalaisten omaisuus hupenee silmissä, kun asunnot menettävät arvonsa kysynnän hiipuessa.

Negatiivisen kehityksen pysäyttämiseksi on tehtävä rohkeita avauksia. Olen aiemmin puhunut mm. paikallisen bussiliikenteen muuttamisesta maksuttomaksi, jonka kaltaisia suunnitelmia ja toteutuksia Hämeenlinna tarvitsee vetovoimansa kehittämiseksi. Tehtävämme on myös varmistaa ihmisten liikkuminen työhön Hämeenlinnasta ja Hämeenlinnaan saumattomasti tie- ja rataväyliä kehittäen, esimerkiksi yhteistyössä Helsingin ja Tampereen kanssa. Kuinka hienoa olisikaan matkustaa junalla Hämeenlinnasta Helsinkiin puolessa tunnissa!

Uusia yrittäjiä voisi houkutella niinkin rajuilla ratkaisuilla kuin ilmaisilla tonteilla. Jos haluaa saada, on pakko antaa. Kaupungin on satsattava asioihin, vaikka velalla, jos ei muuten. Lisäksi on täysin selvää, että uudet työpaikat tuovat alueelle myös uusia asukkaita. Joskus hiljaisuus on hyvästä, mutta valitettavasti ja rehellisesti sanottuna tällä hetkellä on tulijoista pulaa.

Tekoja huomisen parhaaksi tarvitaan niin Hämeenlinnassa kuin koko Hämeessä. Hämeen kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii aktiivista otetta. Uskon hämeenlinnalaisena Hämeeseen ja hämäläisiin, ja siksi meidän on pidettävä aloite omissa käsissämme rohkeiden maakunnallisten avausten osalta. Minä haluan tehdä määrätietoista työtä alueemme eteen. Kun ajatellaan isosti, voi myös saavuttaa isosti.