Julkaistu

Keskustaan saatava lisää virtaa, volyymia ja vetovoimaa

Hämeenlinnan ydinkeskusta ei ole voinut hyvin pitkään aikaan. Tyhjät liiketilat lisääntyvät silmissä, kun ihmiset asioivat entistä enemmän Goodmanissa ja Tiiriössä. Korona-aika on kurittanut kivijalkamyymälöitä ja palveluita todella kovalla kädellä. Monelle ydinkeskustan yrittäjälle korona on ollut viimeinen pisara jo pitkään jatkuneelle taantumiselle.

Olen aidosti huolissani Hämeenlinnan ydinkeskustan tilasta. Totta kai maailma kehittyy, ja verkkokauppa ja kauppakeskukset ovat uutta normaalia. Silti ydinkeskusta on edelleen kaupungin näyteikkuna, joka kertoo paljon sen dynamiikasta.

Keskustan yksi iso ongelma on pysäköinnin maksullisuus. Miksi mennä käyttämään keskustan palveluja ja maksaa pysäköinnistä, kun Goodmaniin voi pysäköidä ilmaiseksi? Lisäksi keskustan maksullinen pysäköinti asettaa Hämeenlinnan kaupat ja palvelut epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna vaikkapa Goodmaniin.

Ilmainen pysäköinti kahden tunnin kiekkoparkilla olisikin omiaan lisäämään keskustan palvelujen elinvoimaisuutta. Se myös parantaisi tasa-arvoa Hämeenlinnan kauppojen ja palveluiden kesken.

Lisäksi kaupunki voisi ottaa tyhjiä liikehuoneistoja harkiten omaan käyttöönsä ja sijoittaa niihin eri toimintojaan. Samalla voisimme pohtia ainakin päiväkotien ja miksei myös alakoulujen pienempien yksiköiden sijoittamista keskusta-alueelle. Tapahtumia pitää tuoda koronan jälkeisessä ajassa keskustaan entistä enemmän, sillä tilaa torilta löytyy valtavasti.

Keskusta-alueelle täytyy rakentaa maine yrittäjäystävällisenä paikkana, johon kannattaa investoida ja aloittaa uutta. Esimerkiksi uusien ravintoloiden ja terassien lupa-asiat tulee saada kaupungissamme rullaamaan sujuvasti ja nopeasti, yhden luukun periaatteella.

Kermana kakun päällä olisi tietenkin päätökset jo vuosia paikallaan junnanneen Hämeensaaren kehityksestä. Hämeensaaren uudet asukkaat auttaisivat ennen kaikkea keskusta-aluetta ja sen yrittäjiä pysymään elinvoimaisina.

Keskusta-alueen kehitykseen on saatava lisää virtaa, sillä autio keskusta ja tyhjät hiekkakentät Hämeensaaressa eivät ainakaan lisää kaupunkimme vetovoimaa.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Julkaistu

Teemapäiväkodit – uusi vetovoimatekijä Hämeenlinnaan

Kuvitellaanpa, että neljävuotias Emppu haluaa oppia pelaamaan lätkää ja viisivuotias Karo haluaa oppia soittamaan viulua. Mitä meillä on tarjota Empun ja Karon perheille?

Kysyntä teemapäiväkodeille kasvaa koko ajan. Moni vanhempi haluaa, että heidän lapsensa pääsevät jo päiväkoti-iässä tutustumaan paremmin eri kiinnostuksen kohteisiin ja oppimaan uutta. Yleisimmät teemat ovat liikunta, kielet, musiikki, kädentaidot ja ympäristöoppi.

Teemapäiväkoteja löytyy erityisesti yksityiseltä puolelta, mutta myös kunnallisella puolella on ryhdytty viime aikoina reagoimaan kysyntään. Usein kuulee väitteitä, että teemapäiväkodit eivät voi antaa niin kokonaisvaltaista hoitoa kuin yleispäiväkodit. Tämä on onneksi pötypuhetta. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kehitykselle tekee hyvää, kun hän voi keskittyä tiettyihin painopisteisiin tai omiin vahvuuksiinsa jo nuorella iällä.

Teemapäiväkotien konseptia voi kehittää esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Päiväkoti- tai esikouluikäisten liikuntaharrastukset voisi hoitaa jo päivän aikana tai heti sen jälkeen. Perheille jäisi näin enemmän tärkeää yhteistä aikaa, kun yleensä illalla järjestettävien harrastuksien kyyditykset eri puolille kaupunkia vähenisivät.

Tämän ansiosta urheiluseuroilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada tunnettuutta lajilleen ja uusia jäseniä seuroihinsa jo pienestä pitäen. Tällaiset yhteistyömallit seurojen kanssa ovat eri muodoissaan käytössä jo esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja monissa muissa Euroopan maissa erinomaisin tuloksin. Kaikki voittavat ja kansanterveys kiittää.

Liikunta ei tietenkään ole ainoa esimerkki integroidusta yhteistyöstä, vaan yhteistyömahdollisuudet ovat rajattomat eri järjestöjen ja sidosryhmien kanssa: miltä kuulostaisi luontopäiväkoti jonkin EU-hankkeen kanssa tai kädentaitojen päiväkoti partiolaisten kanssa?

Hämeenlinnan kannattaisi nyt erottua edukseen ja ottaa johtava rooli teemapäiväkotien kaupunkina. Runsas tarjonta teemapäiväkoteja ja pienemmät päiväkoti- ja alakouluyksiköt – mikä loistava tapa markkinoida Hämeenlinnaa lapsiperheille.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Julkaistu

Maksuton julkinen liikenne Hämeenlinnan vetovoimatekijäksi

Hämeenlinnassa asuntojen hinnat ovat jo pitkään huvenneet, ja se on saatava loppumaan. Kaupunkilaisten omaisuus kutistuu silmissä, kun asunnot menettävät arvoaan kysynnän hiipuessa. Tämä negatiivinen kehitys pitää pysäyttää, ja siksi on tehtävä rohkeita uusia avauksia.

Päättäjät vääntävät vuodesta toiseen samoista asioista, eikä ratkaisevia päätöksiä tapahdu. ”Ollaan hiljaa niin saadaan kalaa” -asenteella ei valitettavasti Hämeenlinnan kiinnostavuutta ja vetovoimaa lisätä. Kaupunkien väliseen kilpailuun pätevät samat säännöt kuin yritystenkin välillä. Se kuka erottautuu massasta, pärjää aina kilpailussa – myös isompiaan vastaan.

Hämeenlinna pitäisikin saada kerralla koko Suomen puheenaiheeksi positiivisessa mielessä. Niinpä ehdotan, että muutamme Hämeenlinnan julkisen liikenteen kokonaan maksuttomaksi. Näin luotaisiin uusi ja raikas brändi asukkaistaan ja ympäristöstään välittävästä kaupungista, joka katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Maksuttomasta joukkoliikenteestä on saatu kokemuksia esimerkiksi Tallinnassa. Hyvin toimiva maksuton julkinen liikenne onkin ollut yksi merkittävä syy Tallinnan vetovoiman kasvussa.

Maksuttomuuden lisäksi julkisen liikenteen kalustoa pitää lisätä, uudistaa ja sähköistää. Myös reittejä täytyy laajentaa kattamaan syrjemmässä olevia alueita. Osa reiteistä voitaisiin korvata myös yhteiskäyttöautoilla, jotka voisivat olla sähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Mitä tämä sitten maksaisi? Ilmainen julkinen liikenne maksaisi Hämeenlinnassa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi 0,25 %:n veroäyrin nostoa – ja nosto tapahtuisi vain silloin, jos ilmainen joukkoliikenne ei toisi Hämeenlinnaan yhtään lisää verotuloja.

Tiedätkö muuten, mitä Tallinnan verotuloille tapahtui maksuttoman julkisen liikenteen lanseerauksen jälkeen?

Verotulot kasvoivat.

Mika Walkamo
Kokoomus

Julkaistu

Pidetään pendelöijät Hämeenlinnassa

Pendelöijät ovat se tarpeellinen kaupunkilaisjoukko, joka asuu Hämeenlinnassa mutta käy muualla töissä junalla, bussilla tai omalla autolla. Pendelöijät ovat tuiki tärkeitä veronmaksajia Hämeenlinnassa. Heitä on tuhansia – mutta he saavat harvoin ansaitsemaansa arvostusta.

Asemanrantaan nousi hiljattain uusi pysäköinti- ja palvelulaitos Pööli. Pöölin palvelutarjonta on laaja ja moderni: jatkuva vartiointi, lukitut pyöräparkit, sähköautojen latauspisteet, autonrenkaiden säilytys- ja vaihtomahdollisuus ja niin edelleen. Uusi pysäköintitalo onkin varmasti hyvä pendelöijille, jotka palveluja tarvitsevat.

On silti harmillista, että kaikki pendelöijät pakotetaan jättämään auto työpäivän ajaksi maksulliseen Pööliin. Neljän tunnin kiekkopaikat kadunvarrella ovat huono vitsi toisessa kaupungissa työskentelevälle.

Hämeenlinnalla olisi kaikki mahdollisuudet tehdä maksuttomasta pendelöintipysäköinnistä kilpailuetu ja houkutella sen avulla tänne uusia asukkaita. Nykyisellä taktiikalla täältä karkaavat kohta loputkin pendelöivät asukkaat. Maksuttomia parkkipaikkoja kun ei kerta kaikkiaan ole.

Emme kai sentään halua ojentaa Hyvinkäälle ja muille etelän radanvarsikaupungeille kaikkia valttikortteja suoraan käteen?

Autoa ei tietenkään tarvitse saada ilmaiseksi rautatieaseman pääoven eteen. On paljon ihmisiä, joille esimerkiksi kymmenen minuutin kävelymatka on ihan ok, jos pysäköinti on työpäivän ajan ilmainen. Nyt kaupunki ei anna tähän edes vaihtoehtoja.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Julkaistu

Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

Mika Walkamo: Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

VERKKOUUTISET.FI
 
”Ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolvea on varsin vähän.”
 

Korona aiheuttaa kovaa katoa suomalaisten yritysten keskuudessa, ja lisää on tulossa. Olemme nähneet vasta murto-osan konkursseista ja yritysten lopettamisista.

Nyt on korkea aika miettiä, miten Suomi viedään 2030-luvulle. Fakta on se, että vain yritykset ja uusi yrittäjäsukupolvi voivat nostaa meidät tästä suosta.

Valitettavasti punavihreä hallituksemme ei pysty ideologisista syistä puhumaan yrittämisen tärkeydestä – oli tilanne taloudellisesti kuinka vakava tahansa.

Suomen valtionvelka paisuu, ja lisää velkaa otetaan kiihtyvällä tahdilla. Hälyttävää on sekin, että hallitusta ei kiinnosta tehdä yhtään mitään nykyisille julkisille menoille, ei kiinnosta luoda kannusteita työn vastaanottamiseen eikä kiinnosta edistää yrittäjyyttä. Silti yhteiskunnan pyörittämisen lasku maksetaan nyt ja tulevaisuudessa yrittäjien tuloksesta, joka on luotu kovalla riskillä ja rankalla työllä.

Yrittäjä laittaa usein peliin koko taloudellisen tulevaisuutensa ja sosiaaliturvansa, kun hän ryhtyy yrittäjäksi. Kun hän lopulta saa yrityksensä jonkinlaiseen kasvuun, hän päättää lopulta ympärivuorokautisten työrupeamien jälkeen palkata työntekijän, työllistää ihmisen.

Mitä tästä riskinotosta ja työllistämisestä saa julkiselta vallalta kiitokseksi? Kiitokseksi tulee Euroopan kovimpia kokonaisveroasteita, monimutkaista byrokratiaa ja kaupan päälle pistetään yrittäjävihamielisiä kommentteja punaisia puolueita edustavilta päättäjiltämme.

Suomessa on noin 260 000 yrittäjää. Heistä suurin osa, 200 000, on yksinyrittäjiä. Juuri he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa heikkoina aikoina, kuten nyt koronan vuoksi. Monien yksinyrittäjien tulot riittävät hädin tuskin toimeentuloon.

Niinpä ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolveamme, alle 35-vuotiaita yrittäjiä, on varsin vähän.

Yrittäjät pyörittävät Suomea, mutta mistä saamme uutta verta? Suomi tarvitsee jatkossa tuhansia uusia yrittäjiä, sillä suurten ikäluokkien yrittäjät poistuvat työelämästä vuosi vuodelta ja korona samalla pyyhkii yrityksiä pois pöydältä.

Hallituksella on nyt näytön paikka.

Meidän pitää saada lisää yrittäjyyskoulutusta kaikille kouluasteille, varsinkin yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Moni yrittäjä on taatusti valmis tulemaan kouluille ”kummiksi”. Kummien ansiosta nuoret saisivat TET-kokemusta, harjoittelupaikkoja ja konkreettista tietoa yrittäjyydestä, ja yrittäjäkin voisi saada opiskelijoista työntekijöitä valmistumisen jälkeen.

Myös maahanmuuttajia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sillä työ on yksi parhaita tapoja integroitua yhteiskuntaan. Tarvitsemme laajaa monikielistä yritysneuvontaa ja vaikkapa vertaisryhmien mentorointia maahanmuuttajille.

Ehkä tarvitsisimme myös kokonaan uuden sanan kuvaamaan yrittäjää. Miltä kuulostaisi työllistäjä, tekijä, mahdollistaja?

Julkisen vallan pitää tukea yrittäjiä kaikin mahdollisin tavoin – mutta silti tärkein tapa tukea yrittäjyyttä on koko yhteiskunnan kannustava asenne.

Mika Walkamo