Julkaistu

Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

Mika Walkamo: Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

VERKKOUUTISET.FI
 
”Ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolvea on varsin vähän.”
 

Korona aiheuttaa kovaa katoa suomalaisten yritysten keskuudessa, ja lisää on tulossa. Olemme nähneet vasta murto-osan konkursseista ja yritysten lopettamisista.

Nyt on korkea aika miettiä, miten Suomi viedään 2030-luvulle. Fakta on se, että vain yritykset ja uusi yrittäjäsukupolvi voivat nostaa meidät tästä suosta.

Valitettavasti punavihreä hallituksemme ei pysty ideologisista syistä puhumaan yrittämisen tärkeydestä – oli tilanne taloudellisesti kuinka vakava tahansa.

Suomen valtionvelka paisuu, ja lisää velkaa otetaan kiihtyvällä tahdilla. Hälyttävää on sekin, että hallitusta ei kiinnosta tehdä yhtään mitään nykyisille julkisille menoille, ei kiinnosta luoda kannusteita työn vastaanottamiseen eikä kiinnosta edistää yrittäjyyttä. Silti yhteiskunnan pyörittämisen lasku maksetaan nyt ja tulevaisuudessa yrittäjien tuloksesta, joka on luotu kovalla riskillä ja rankalla työllä.

Yrittäjä laittaa usein peliin koko taloudellisen tulevaisuutensa ja sosiaaliturvansa, kun hän ryhtyy yrittäjäksi. Kun hän lopulta saa yrityksensä jonkinlaiseen kasvuun, hän päättää lopulta ympärivuorokautisten työrupeamien jälkeen palkata työntekijän, työllistää ihmisen.

Mitä tästä riskinotosta ja työllistämisestä saa julkiselta vallalta kiitokseksi? Kiitokseksi tulee Euroopan kovimpia kokonaisveroasteita, monimutkaista byrokratiaa ja kaupan päälle pistetään yrittäjävihamielisiä kommentteja punaisia puolueita edustavilta päättäjiltämme.

Suomessa on noin 260 000 yrittäjää. Heistä suurin osa, 200 000, on yksinyrittäjiä. Juuri he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa heikkoina aikoina, kuten nyt koronan vuoksi. Monien yksinyrittäjien tulot riittävät hädin tuskin toimeentuloon.

Niinpä ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolveamme, alle 35-vuotiaita yrittäjiä, on varsin vähän.

Yrittäjät pyörittävät Suomea, mutta mistä saamme uutta verta? Suomi tarvitsee jatkossa tuhansia uusia yrittäjiä, sillä suurten ikäluokkien yrittäjät poistuvat työelämästä vuosi vuodelta ja korona samalla pyyhkii yrityksiä pois pöydältä.

Hallituksella on nyt näytön paikka.

Meidän pitää saada lisää yrittäjyyskoulutusta kaikille kouluasteille, varsinkin yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Moni yrittäjä on taatusti valmis tulemaan kouluille ”kummiksi”. Kummien ansiosta nuoret saisivat TET-kokemusta, harjoittelupaikkoja ja konkreettista tietoa yrittäjyydestä, ja yrittäjäkin voisi saada opiskelijoista työntekijöitä valmistumisen jälkeen.

Myös maahanmuuttajia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sillä työ on yksi parhaita tapoja integroitua yhteiskuntaan. Tarvitsemme laajaa monikielistä yritysneuvontaa ja vaikkapa vertaisryhmien mentorointia maahanmuuttajille.

Ehkä tarvitsisimme myös kokonaan uuden sanan kuvaamaan yrittäjää. Miltä kuulostaisi työllistäjä, tekijä, mahdollistaja?

Julkisen vallan pitää tukea yrittäjiä kaikin mahdollisin tavoin – mutta silti tärkein tapa tukea yrittäjyyttä on koko yhteiskunnan kannustava asenne.

Mika Walkamo

Julkaistu

Päiväkodit ja alakoulut pitää sijoittaa perheiden luokse

Neljävuotias Emppu Esimerkki odottaa päiväkodissa vanhempiaan vielä viideltä iltapäivällä. Viisivuotias Karo Kaupunkilainen herää kuudelta, jotta ehtisi päiväkotiin ajoissa.

Lapsiperheiden kiireistä arkea ei saa vaikeuttaa päiväkotien ja alakoulujen hajasijoituksilla. Hämeenlinnan pitää tehdä kaikkensa, jotta päiväkodit ja koulut sijoitetaan sinne, missä enemmistö lapsiperheistä asuu.

Kun päiväkodit ja alakoulut ovat lähellä, perheet voivat viettää enemmän aikaa yhdessä. Samalla lasten vieminen ja hakeminen nopeutuvat, ruuhkat vähenevät ja koulumatkat pysyvät lyhyinä. Ilmastokin kiittää.

Hämeenlinnan kannattaa ottaa pesäeroa yleiseen ”keskittämistrendiin” ja panostaa mieluummin pienempiin päiväkoti- ja alakouluyksiköihin. Saisimme tästä aikaiseksi hyvän puheenaiheen koko Suomeen, ja Hämeenlinna nousisi positiivisessa valossa esille.

Pienet päiväkoti- ja alakouluyksiköt ovat erinomainen ja ihmisläheinen erottumistekijä kilpailussa uusista asukkaista ja veronmaksajista.

Myös päiväkotien ja koulujen resurssien riittävyys ja jatkuvuus pitää varmistaa. Henkilökunnan määräaikaiset työsuhteet ja suuri vaihtuvuus maksavat pitemmän päälle enemmän kuin panostus työhyvinvointiin ja pidempiin työsuhteisiin. Henkilökunnan pysyvyys luo turvallisuuden tunnetta ja on tutkitusti tärkeää etenkin päiväkoti-ikäisille lapsille.

Haluamme, että kaikki Hämeenlinnan lapsiperheet kokisivat Hämeenlinnan hyväksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Panostus pienempiin päiväkoti- ja alakouluyksiköihin on samalla investointi myös Hämeenlinnan tulevaisuuteen, vetovoimaan ja kasvuun.

Mika Walkamo

 

Julkaistu

Hämeenlinnan matkailu kasvuun ilman budjettia?

Hämeen Sanomat, 1.3.2021

Hämeenlinnaan Valtuustossa on päätetty jo vuosia sitten tulla top5-matkailukaupungiksi Suomessa. Se on realistinen ja hyvä tavoite, mutta mitä sen eteen on tehty ja millä budjetilla? Ei juuri mitään.

Esimerkiksi naapurikaupungillamme Lahdella on oma matkailuorganisaationsa, jonka käytössä oleva vuosibudjetti on neljä euroa asukasta kohden, eli yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa. Lahden kaupungin brändimainonta näkyykin vahvasti netissä ja somessa ja välillä jopa Helsingin katukuvassa. Ei myöskään ole mikään sattuma, että Porvoo ja Naantali ovat saaneet vahvan matkailukaupungin maineen. Ne ovat tehneet töitä maineensa rakentamiseksi jo vuosikausia.

Hämeenlinnan tavoite ei jää kiinni ainakaan matkailutarjonnasta. Meillä on Aulangon luonto ja kylpylä, seikkailupuistoja, laaja valikoima hotelleja, kolme laadukasta täysmittaista golfkenttää, festivaaleja, lastentapahtumia, jättikonsertteja, Palanderin talo, Sibelius-teemaa, museoita, monipuolisia kahviloita ja ravintoloita, Verkatehdas ja konferenssit, jääkiekkoa, salibandyä, lentopalloa, Ahveniston moottorirata ja tietenkin itse historiallinen Hämeen linna.

Millä muulla suomalaisella kaupungilla on tarjota vastaava matkailutarjonta kuin meillä? Lisäksi sijaintimme Helsingin ja Tampereen talousalueiden välissä on täydellinen.

Voisimmekin ottaa reilusti mallia Lahden ammattimaisesta matkailun markkinoinnista. Hämeenlinnassa on lähes 68 000 asukasta, joten neljä euroa per asukas -mallin mukaisesti saisimme kasaan noin 270 000 euron markkinointibudjetin. Tällainen budjetti riittäisi oikein kohdennettuna jo hyvään näkyvyyteen eri kanavissa.

Matkailun panos–tuottosuhde on erinomainen verrattuna moniin muihin julkisiin hankkeisiin. Matkailun avulla saadaan lisää euroja, alan työpaikkoja, hyötyä kaupungin imagolle, muuttohalukkuutta, yritysinvestointeja ja tietenkin kaivattuja verotuloja kaupungille. 270 000 euron markkinointibudjetti maksaisi itsensä takaisin varmasti ja moninkertaisesti.

Hämeenlinnalaiset matkailualan yritykset tekevät kyllä omaa erinomaista markkinointiaan jatkuvasti. Kaupungin oman markkinoinnin roolina olisikin täydentää ja vahvistaa viestiä.

Nyt jos koskaan Hämeenlinnan pitää ottaa oma siivunsa koronan aikaansaamasta kotimaan matkailun kasvusta. Jos ei tee mitään, ei saa mitään. Top5-matkailukaupungiksi haluaa Suomessa moni muukin.

Mika Walkamo
Varapuheenjohtaja
Hämeen Yrittäjät ry

Julkaistu

On vain yksi tapa turvata Hämeenlinnan hyvät peruspalvelut

Hämeen Sanomat 11.2.2021

Vaikka Hämeenlinnan asukasluku kasvoikin viime vuonna hieman, on elinkeinoelämämme kehitys pysähtynyt.

Keskustan kehittäminen junnaa paikallaan, eikä uusia työpaikkoja synny tarpeeksi. Kuinka paljon kaupunkilaisten kotien arvon pitää pudota, että täällä herätään todellisuuteen?

Pysähtyneisyys on vaarallinen tie, eikä se voi olla vaihtoehtomme. Tarvitsemme lisää toimeliaisuutta, uusia hankkeita ja enemmän nostokurkia. Tärkein päämäärämme on houkutella Hämeenlinnaan enemmän yrityksiä.

Kaupunki toimikoon mahdollistajana

Hämeenlinnan kaupungin rooli on toimia tässä kaikessa mahdollistajana ja luoda olosuhteet kannattavalle yritystoiminnalle. Kun yritykset investoivat, niin uusien työpaikkojen mukana tulee myös uudet asukkaat. Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja kaupunki saa kaivattuja verotuloja. Näin se maailma vaan toimii.

Elävä keskusta, tapahtumat, matkailu ja kulttuuri ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä, joista Hämeenlinnan tulee ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti. Keskusta on kaupungin sielu, ja sitä täytyy vaalia. Ensimmäinen askel voisi olla se, että keskustassa asioiville tarjotaan kahden tunnin ilmainen kiekkopysäköinti elävöittämään keskustan palveluita.
 
Matkailuun ja kulttuuriin on panostettava
 

Hämeenlinnan matkailuun ja kulttuuriin on panostettava, jos haluamme pysyä mukana kilpailemassa matkailijoiden euroista. Matkailun tuottama euro on paras euro kaupungin taloudelle, sillä se tulee ulkopuolelta. Matkailu on kaupungille tärkeä tulonlähde myös tulevaisuudessa.

Hämeenlinnan tulee myös huolehtia, että päiväkodit ja koulut sijoitetaan alueille, missä lapsiperheet asuvat. Perheiden kiireistä arkea ei saa vaikeuttaa päiväkotien ja alakoulujen hajasijoituksilla. Voisimmekin olla kaupunki, joka panostaa rohkeasti pienempiin päiväkoti- ja alakouluyksiköihin. 

Kiinnostavaan kaupunkiin halutaan muuttaa

Kun Hämeenlinna on kiinnostava, tänne halutaan muuttaa pysyvästi. Vain kasvava kaupunki on sellainen kaupunki, joka voi taata hyvät palvelut kaikille. Terveet ja menestyvät yritykset ovat kaiken toiminnan kivijalka, niin myös rakkaan kotikaupunkimme Hämeenlinnan.

Mika Walkamo 
varapuheenjohtaja
Hämeen Yrittäjät, Hämeenlinna

Julkaistu

Kehitystä vastustetaan taas hampaat irvessä – Mutta mikä on vastustajien vaihtoehto?

Hämeenlinnan kaikkia kehitys- ja rakennushankkeita on vastustettu eri foorumeilla hampaat irvessä. Samoin kävi esimerkiksi Verkatehtaan, Goodmanin, Asemanrannan, Sairionrannan, Aulangon kylpylän ja jopa torin luisteluradan kohdalla. Silti lopulta kun rakennushankkeet ovat valmiita, kuuluu enemmistön suusta tyytyväistä hyväksyntää.

Onneksi kyse on vain pienestä ja äänekkäästä ryhmästä, joka vastustaa kovaan ääneen ja kaikkea. Loppujen lopuksi suurin osa kaupungin asukkaista on tyytyväisiä, kun kehitetään uutta.

Äänekäs vastustusliiga taas äänessä

Nyt tämä kovaääninen vastustusliiga on aloittanut jälleen tutun pelinsä. Vastahanka käynnistyi, kun kaupunki alkoi suunnitella tulevia kehityslinjoja Hämeensaareen. Kyseessä on yksi keskusta-alueen parhaista mutta täysin hyödyntämättömistä alueista.

Fakta on se, että Hämeenlinna tarvitsee uusia asukkaita ja investointeja. On pelkästään hyvä, että saisimme lisää uusia asukkaita muuttamaan kaupunkiin, ja vieläpä varakkaita sellaisia. He ovat kyllä valmiita maksamaan isojakin summia asumisestaan keskustassa järven rannalla, sillä tällaista herkkua ei ole tarjolla kovin monessa paikassa tunnin säteellä Helsingistä.

Päivän trendinä on muuttaa palveluiden lähelle

Tämän päivän trendinä on muuttaa keskustaan lähelle palveluita. On helppo nähdä, mitä Tampereella on tapahtunut. Koko keskusta muuttaa siellä ilmettään monitoimihallin, aseman kannen ostoskeskusten, tornitalojen ja raitiovaunulinjojen ansiosta. On varmaa, että tämä muutos lisää Tampereen vetovoimaisuutta uusien asukkaiden ja yritysten silmissä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Yleisin vastustajien argumentti on, että ”ei kaupungin kannata laittaa rahojaan uusiin rakennushankkeisiin, vaan peruspalveluihinsa”. Miksi tämä muka olisi näin? Ovatko vastustajat unohtaneet, miten peruspalveluihin saadaan enemmän rahaa?

Kehitys ja kasvu tuovat asukkaita ja investointeja

Kun kaupunki kehittyy ja kasvaa, meille tulee lisää asukkaita ja investointeja. Näin saamme niitä verotuloja, joilla nimenomaan varmistetaan koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten laadukas ylläpito nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin pitää olla mahdollistaja rakentajille ja yrityksille. Hattu päästä ja punainen matto esiin niille yrityksille, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan kaupunkimme kehitykseen. 

Kehityshankkeita on helppo vastustaa, mutta mikä on vastustajien vaihtoehto, jolla pysymme mukana kilpailussa asukkaista, investoinneista ja verotuloista?

Hämeenlinna joko kehittyy ja kasvaa – tai pienenee ja näivettyy. Paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto. 

Mika Walkamo
Yrittäjä ja työnantaja
#tekoja