Miksi ei ole hyvin toimeentulevia kuntia?

Verkkouutiset |

 
Kuntien ensimmäiset valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset ovat takana ja hämmästykseni etenkin taloudesta on suuri. Suomesta on Kuntaliiton tilastojen mukaan vaikea löytää montaakaan hyvin toimeentulevia kuntaa. Tilanteesta herää paljon kysymyksiä.

Miksi on hyväksyttyä, että alijäämäinen taloudenpito saa jatkua lähes kaikissa Suomen kunnissa vuodesta toiseen? Miksi väistämätöntä taloudellista seinään törmäämistä siirretään vain jatkuvasti eteenpäin?

Isona ongelmana ovat valtion tuet, jotka vääristävät kuntien todellista taloudellista tilaa. Ilman valtion avokätisiä tukia moni kunta olisi ajanut rotkoon jo kymmeniä vuosia sitten ja valtio rahoittaa tuet lainalla – hämmentävää!

Yrittäjänä en pysty millään ymmärtämään, kuinka kunnat voivat tehdä vuodesta toiseen alijäämäistä tulosta. Tehostamistoimia tulisi tehdä heti, kun tulovirrat hiipuvat – aivan kuten yritysmaailmassakin. Näitä ovat säästöt, vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen ja uusien tulonlähteiden löytäminen. Mutta kun päätöksiä tekevät poliitikot, tilanne onkin äänestäjien menetyksen pelossa erilainen, vaikka rotkon reuna näkyisi jo selvästi.

Ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: joko leikkaamme kuluista tai lisäämme kunnan tuloja.

Välillä käy kateeksi vasemmistoa, sillä heillä on aina helppo ratkaisu valmiina kaikkeen – nostetaan veroja, jotta vanha meno saa jatkua. Mutta missä menee vasemmiston ja ennen kaikkea kansan henkinen katto veronkorotuksissa? Vasemmisto näkee tietenkin kokoomuksen ainoastaan ilonpilaajana, kun ehdotamme säästöjä, toimintojen tehostamista ja yrittäjyyden tukemista.

Menojen vähentäminen tulee seuraavina vuosina olemaan ajankohtainen aihe monissa kunnissa. Samalla useaa kuntaa odottaa väestön ikääntyminen ja väheneminen. Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia myös kattamaan kertyneen alijäämän ylijäämällä neljän vuoden määräajassa. Tänä aikana alijäämä ei saa kasvaa, vaan neljän vuoden syklin päättyessä kunnan on oltava nollilla tai plussalla. Muuten edessä on kriisikuntamenettely, jossa kunta joutuu valtion holhoukseen. Tätä tuskin edes vasemmiston edustajat ja kannattajat toivovat omalle kunnalleen.

Ehkä nyt tärkeimpänä kunnan tulojen lisääjänä tarvitsemme jokaiseen suomalaiseen kuntaan kipeästi uusia menestystarinoita, jotta voimme turvata edes nykyiset tulovirrat ja työllisyyden. Juuri siksi julkisen hallinnon ja kuntien on tärkeää tukea, sekä kannustaa yrityksiä kaikin mahdollisin keinoin, ei vaikeuttaa niiden toimintaa. Lisäksi, kunnissa kannattaisi kuunnella niitä yrityksiä, jotka kasvavat ja ennen kaikkea investoivat.

Eli ”kuntapäättäjät”, kaikki paukut nyt yrityksiin!

Niin ja pääministeri Sanna Marinille tiedoksi, työajan lyhentämiskeskusteluun liittyen – kahdeksassa tunnissa nyt vaan tulee kerättyä enemmän marjoja, kuin kuudessa tunnissa.

Mika Walkamo

DDR-hallitus vihaa yrittäjiä ja kaivaa Suomen hautaa

Itä-Saksassa eli DDR:ssä oli aikanaan ”kehdosta hautaan” -malli, jossa valtio hoiti kaiken yksilön puolesta, siis päivähoidosta opiskelualan valintaan ja työllistymisestä eläkkeeseen. Kansalaisen ei tarvinnut ottaa vastuuta mistään, eikä hän saanut päättää mitään.

Suomi on menossa DDR:n suuntaan demaribussin kyydissä. Nykyhallituksemme suoltaa ulos mitä sosialistisempia avauksia: työttömien kallis tempputyöllistäminen julkiselle alalle, yksityisen terveydenhuollon alasajo soten varjolla, rajaton valtion velkaantuminen, sääntelyn lisääminen yrityksille ja julkisen sektorin paisuttaminen.

Nämä sosialistiset avaukset ja hallituksen yrittäjäviha vähentävät tulevien sukupolvien halua aloittaa yrittäjänä. Silti Suomen kaltaisen pienen maan elinehtona ovat sekä kotimaassa toimivat, että kansainvälisille markkinoille tähtäävät uudet yritykset, jotka tuovat meille veroeuroja. Ilman uutta ja innokasta yrittäjäsukupolvea Suomi on tuomittu näivettyvään kohtaloonsa, kunnes viimeinen sammuttaa valot.

Numerot eivät valehtele: julkinen sektori paisuu paisumistaan Julkiset menot vuonna 2000 olivat 65 miljardia euroa, mutta vuonna 2020 ne olivat jo 135 miljardia euroa. Tämä on kestämätöntä, vaarallista ja vastuutonta. Olemme velaksi hurvitteleva pikavippiyhteiskunta.

Rahoitusvaje on vakava, mutta sitä koskevien ikävien päätösten äärellä hallitus sanoo, että se ”selvittää”, ”edistää”, ”kehittää” ja ”analysoi”. Hei hallitus, miten olisi ihan tekeminen ja konkreettiset tavoitteet?

On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallituksessa puhutaan rahoitustilanteen korjaamisen sijaan vain verojen korotuksista. Leikkaukset nykyisiin menoihin tai talouskasvun edistäminen tuntuvat olevan kaukaisia käsitteitä. 

Ihmiset pitäisi saada kiinni työhön mahdollisimman pian. Nyt DDR kannattaa – anteeksi, siis SDP kannattaa – työmarkkinoiden jähmeitä rakenteita ja työnantajien suuria työllistämisen kuluja. Käytännössä hallitus siis estää työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Lisäksi hallitus keskittyy kaikessa tekemisessään vain julkiseen sektoriin ja tarjoaa sitä ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen.

Kuinka paljon sinä olet valmis maksamaan lisää veroja, jotta saat elää demareiden ajaman DDR-mallin mukaisessa yhteiskunnassa?

Mika Walkamo

Keskustaan saatava lisää virtaa, volyymia ja vetovoimaa

Hämeenlinnan ydinkeskusta ei ole voinut hyvin pitkään aikaan. Tyhjät liiketilat lisääntyvät silmissä, kun ihmiset asioivat entistä enemmän Goodmanissa ja Tiiriössä. Korona-aika on kurittanut kivijalkamyymälöitä ja palveluita todella kovalla kädellä. Monelle ydinkeskustan yrittäjälle korona on ollut viimeinen pisara jo pitkään jatkuneelle taantumiselle.

Olen aidosti huolissani Hämeenlinnan ydinkeskustan tilasta. Totta kai maailma kehittyy, ja verkkokauppa ja kauppakeskukset ovat uutta normaalia. Silti ydinkeskusta on edelleen kaupungin näyteikkuna, joka kertoo paljon sen dynamiikasta.

Keskustan yksi iso ongelma on pysäköinnin maksullisuus. Miksi mennä käyttämään keskustan palveluja ja maksaa pysäköinnistä, kun Goodmaniin voi pysäköidä ilmaiseksi? Lisäksi keskustan maksullinen pysäköinti asettaa Hämeenlinnan kaupat ja palvelut epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna vaikkapa Goodmaniin.

Ilmainen pysäköinti kahden tunnin kiekkoparkilla olisikin omiaan lisäämään keskustan palvelujen elinvoimaisuutta. Se myös parantaisi tasa-arvoa Hämeenlinnan kauppojen ja palveluiden kesken.

Lisäksi kaupunki voisi ottaa tyhjiä liikehuoneistoja harkiten omaan käyttöönsä ja sijoittaa niihin eri toimintojaan. Samalla voisimme pohtia ainakin päiväkotien ja miksei myös alakoulujen pienempien yksiköiden sijoittamista keskusta-alueelle. Tapahtumia pitää tuoda koronan jälkeisessä ajassa keskustaan entistä enemmän, sillä tilaa torilta löytyy valtavasti.

Keskusta-alueelle täytyy rakentaa maine yrittäjäystävällisenä paikkana, johon kannattaa investoida ja aloittaa uutta. Esimerkiksi uusien ravintoloiden ja terassien lupa-asiat tulee saada kaupungissamme rullaamaan sujuvasti ja nopeasti, yhden luukun periaatteella.

Kermana kakun päällä olisi tietenkin päätökset jo vuosia paikallaan junnanneen Hämeensaaren kehityksestä. Hämeensaaren uudet asukkaat auttaisivat ennen kaikkea keskusta-aluetta ja sen yrittäjiä pysymään elinvoimaisina.

Keskusta-alueen kehitykseen on saatava lisää virtaa, sillä autio keskusta ja tyhjät hiekkakentät Hämeensaaressa eivät ainakaan lisää kaupunkimme vetovoimaa.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Teemapäiväkodit – uusi vetovoimatekijä Hämeenlinnaan

Kuvitellaanpa, että neljävuotias Emppu haluaa oppia pelaamaan lätkää ja viisivuotias Karo haluaa oppia soittamaan viulua. Mitä meillä on tarjota Empun ja Karon perheille?

Kysyntä teemapäiväkodeille kasvaa koko ajan. Moni vanhempi haluaa, että heidän lapsensa pääsevät jo päiväkoti-iässä tutustumaan paremmin eri kiinnostuksen kohteisiin ja oppimaan uutta. Yleisimmät teemat ovat liikunta, kielet, musiikki, kädentaidot ja ympäristöoppi.

Teemapäiväkoteja löytyy erityisesti yksityiseltä puolelta, mutta myös kunnallisella puolella on ryhdytty viime aikoina reagoimaan kysyntään. Usein kuulee väitteitä, että teemapäiväkodit eivät voi antaa niin kokonaisvaltaista hoitoa kuin yleispäiväkodit. Tämä on onneksi pötypuhetta. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kehitykselle tekee hyvää, kun hän voi keskittyä tiettyihin painopisteisiin tai omiin vahvuuksiinsa jo nuorella iällä.

Teemapäiväkotien konseptia voi kehittää esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Päiväkoti- tai esikouluikäisten liikuntaharrastukset voisi hoitaa jo päivän aikana tai heti sen jälkeen. Perheille jäisi näin enemmän tärkeää yhteistä aikaa, kun yleensä illalla järjestettävien harrastuksien kyyditykset eri puolille kaupunkia vähenisivät.

Tämän ansiosta urheiluseuroilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada tunnettuutta lajilleen ja uusia jäseniä seuroihinsa jo pienestä pitäen. Tällaiset yhteistyömallit seurojen kanssa ovat eri muodoissaan käytössä jo esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja monissa muissa Euroopan maissa erinomaisin tuloksin. Kaikki voittavat ja kansanterveys kiittää.

Liikunta ei tietenkään ole ainoa esimerkki integroidusta yhteistyöstä, vaan yhteistyömahdollisuudet ovat rajattomat eri järjestöjen ja sidosryhmien kanssa: miltä kuulostaisi luontopäiväkoti jonkin EU-hankkeen kanssa tai kädentaitojen päiväkoti partiolaisten kanssa?

Hämeenlinnan kannattaisi nyt erottua edukseen ja ottaa johtava rooli teemapäiväkotien kaupunkina. Runsas tarjonta teemapäiväkoteja ja pienemmät päiväkoti- ja alakouluyksiköt – mikä loistava tapa markkinoida Hämeenlinnaa lapsiperheille.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Maksuton julkinen liikenne Hämeenlinnan vetovoimatekijäksi

Hämeenlinnassa asuntojen hinnat ovat jo pitkään huvenneet, ja se on saatava loppumaan. Kaupunkilaisten omaisuus kutistuu silmissä, kun asunnot menettävät arvoaan kysynnän hiipuessa. Tämä negatiivinen kehitys pitää pysäyttää, ja siksi on tehtävä rohkeita uusia avauksia.

Päättäjät vääntävät vuodesta toiseen samoista asioista, eikä ratkaisevia päätöksiä tapahdu. ”Ollaan hiljaa niin saadaan kalaa” -asenteella ei valitettavasti Hämeenlinnan kiinnostavuutta ja vetovoimaa lisätä. Kaupunkien väliseen kilpailuun pätevät samat säännöt kuin yritystenkin välillä. Se kuka erottautuu massasta, pärjää aina kilpailussa – myös isompiaan vastaan.

Hämeenlinna pitäisikin saada kerralla koko Suomen puheenaiheeksi positiivisessa mielessä. Niinpä ehdotan, että muutamme Hämeenlinnan julkisen liikenteen kokonaan maksuttomaksi. Näin luotaisiin uusi ja raikas brändi asukkaistaan ja ympäristöstään välittävästä kaupungista, joka katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Maksuttomasta joukkoliikenteestä on saatu kokemuksia esimerkiksi Tallinnassa. Hyvin toimiva maksuton julkinen liikenne onkin ollut yksi merkittävä syy Tallinnan vetovoiman kasvussa.

Maksuttomuuden lisäksi julkisen liikenteen kalustoa pitää lisätä, uudistaa ja sähköistää. Myös reittejä täytyy laajentaa kattamaan syrjemmässä olevia alueita. Osa reiteistä voitaisiin korvata myös yhteiskäyttöautoilla, jotka voisivat olla sähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Mitä tämä sitten maksaisi? Ilmainen julkinen liikenne maksaisi Hämeenlinnassa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi 0,25 %:n veroäyrin nostoa – ja nosto tapahtuisi vain silloin, jos ilmainen joukkoliikenne ei toisi Hämeenlinnaan yhtään lisää verotuloja.

Tiedätkö muuten, mitä Tallinnan verotuloille tapahtui maksuttoman julkisen liikenteen lanseerauksen jälkeen?

Verotulot kasvoivat.

Mika Walkamo
Kokoomus