Kaupungilla myönteinen näkymä

Hämeen Sanomat 19.11.2021

Vaikka marraskuun harmaus ja pimeys puskevat päälle, näyttää Hämeenlinnan kaupungin tilanne pitkästä aikaa valoisammalta.

Voin jo näin usean kuukauden kaupunginhallituksessa mukanaolon jälkeen todeta, että puolueiden ja edustajien välillä vallitsee erittäin hyvä yhteistyö ja henki. Ja tämä on siis näin hämeenlinnalaisittain paljon sanottu!

On ollut äärimmäisen mielenkiintoista perehtyä asioihin ja olla mukana innostavissa kokouksissa, joissa koko porukka puhaltaa yhteen hiileen – puoluerajoista riippumatta.

Uusia pestejä hoidetaan tyylikkäästi

Molemmat Koskiset, eli Jari (kok.) ja Johannes (sd.), valtuuston- ja kaupungin hallituksen puheenjohtajat, ovat hoitaneet uusia pestejään kokemuksella tyylikkäästi. Samoin uusi kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen on osoittanut olevansa juuri oikea henkilö tehtävään.

Mikä tärkeintä, kaupungin talous näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin pitkään aikaan. Yksi syy kaupungin talouden hyvään tilaan on se, että Hämeenlinna on tällä hetkellä muuttovoittoinen kaupunki, mutta laakereille ei voida jäädä lepäämään.

Kaupunkiin pitää saada lisää veronmaksajia

On tärkeää, että teemme jatkuvasti töitä ja mietimme uusia keinoja saadaksemme kaupunkiin lisää veronmaksajia ja yrityksiä. Vain hyvällä taloudenpidolla voimme jatkossakin taata koulutuksen, terveydenhuollon ja muut palvelut kaupunkilaisille.

Toki, eivät kaikki kaupungin asiat mene eteenpäin piirissä tanssimalla. Esimerkiksi keskusta-alueen rauhoittaminen pelkästään kevyelle liikenteelle on kirvoittanut voimakasta keskustelua.

Keskustamme on tehty autoilijoille, pyöräilijöille, kävelijöille sekä kivijalkakaupoille, eikä niitä pidä asettaa vastakkain.

Raha kaupunkiin tulee autolla

On myös hyvä muistaa, että kaupunkimme ulkopuolelta tuleva raha tulee lähes aina autolla. Keskustan tulee toimia kaupunkilaistemme kohtaamispaikkana, jonne on helppo tulla, riippumatta siitä millä tullaan.

Vastaavasti on jäänyt hieman harmittamaan, että emme saaneet kannatusta yksityisen päivähoidon palvelusetelin käyttöönoton lisäämiselle. Olisi hyvä, että kaupunkilaiset saisivat itse päättää mihin päiväkotiin haluavat lapsensa viedä.

Ilmaista pysäköintiä olisi voinut kokeilla

Samoin olisin mielelläni nähnyt keskustassa tunnin ilmaisen pysäköintikokeilun. Kokeilujakson lukujen valossa olisimme olleet viisaampia ilmaisen pysäköinnin vaikutuksista keskustan liike-elämään. Olen aidosti huolissani, että tyhjenevä keskusta-alue maksaa pian paljon enemmän kuin sieltä saatava pysäköintitulo.

Asemanseudun hiekkaparkin olisi voinut olla pendelöijille ja kaupunkilaisille ilmainen, mutta 50 euron maksu vuodessa on hyvä nykyiseen verrattuna.

Lopuksi, hyvää on se, että kaupunki tulee satsaamaan matkailuun ja tapahtumiin, joka tulee varmasti näkymään vetovoiman lisääntymisenä. Ahveniston maauimalakin tullaan varmasti korjaamaan, kunhan ensin tiedämme mitä se maksaa.

Itse aion jatkaa elinkeinoelämän ja yrittäjien puolesta puhumista.

Miksi ei ole hyvin toimeentulevia kuntia?

Verkkouutiset |

 
Kuntien ensimmäiset valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset ovat takana ja hämmästykseni etenkin taloudesta on suuri. Suomesta on Kuntaliiton tilastojen mukaan vaikea löytää montaakaan hyvin toimeentulevia kuntaa. Tilanteesta herää paljon kysymyksiä.

Miksi on hyväksyttyä, että alijäämäinen taloudenpito saa jatkua lähes kaikissa Suomen kunnissa vuodesta toiseen? Miksi väistämätöntä taloudellista seinään törmäämistä siirretään vain jatkuvasti eteenpäin?

Isona ongelmana ovat valtion tuet, jotka vääristävät kuntien todellista taloudellista tilaa. Ilman valtion avokätisiä tukia moni kunta olisi ajanut rotkoon jo kymmeniä vuosia sitten ja valtio rahoittaa tuet lainalla – hämmentävää!

Yrittäjänä en pysty millään ymmärtämään, kuinka kunnat voivat tehdä vuodesta toiseen alijäämäistä tulosta. Tehostamistoimia tulisi tehdä heti, kun tulovirrat hiipuvat – aivan kuten yritysmaailmassakin. Näitä ovat säästöt, vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen ja uusien tulonlähteiden löytäminen. Mutta kun päätöksiä tekevät poliitikot, tilanne onkin äänestäjien menetyksen pelossa erilainen, vaikka rotkon reuna näkyisi jo selvästi.

Ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: joko leikkaamme kuluista tai lisäämme kunnan tuloja.

Välillä käy kateeksi vasemmistoa, sillä heillä on aina helppo ratkaisu valmiina kaikkeen – nostetaan veroja, jotta vanha meno saa jatkua. Mutta missä menee vasemmiston ja ennen kaikkea kansan henkinen katto veronkorotuksissa? Vasemmisto näkee tietenkin kokoomuksen ainoastaan ilonpilaajana, kun ehdotamme säästöjä, toimintojen tehostamista ja yrittäjyyden tukemista.

Menojen vähentäminen tulee seuraavina vuosina olemaan ajankohtainen aihe monissa kunnissa. Samalla useaa kuntaa odottaa väestön ikääntyminen ja väheneminen. Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia myös kattamaan kertyneen alijäämän ylijäämällä neljän vuoden määräajassa. Tänä aikana alijäämä ei saa kasvaa, vaan neljän vuoden syklin päättyessä kunnan on oltava nollilla tai plussalla. Muuten edessä on kriisikuntamenettely, jossa kunta joutuu valtion holhoukseen. Tätä tuskin edes vasemmiston edustajat ja kannattajat toivovat omalle kunnalleen.

Ehkä nyt tärkeimpänä kunnan tulojen lisääjänä tarvitsemme jokaiseen suomalaiseen kuntaan kipeästi uusia menestystarinoita, jotta voimme turvata edes nykyiset tulovirrat ja työllisyyden. Juuri siksi julkisen hallinnon ja kuntien on tärkeää tukea, sekä kannustaa yrityksiä kaikin mahdollisin keinoin, ei vaikeuttaa niiden toimintaa. Lisäksi, kunnissa kannattaisi kuunnella niitä yrityksiä, jotka kasvavat ja ennen kaikkea investoivat.

Eli ”kuntapäättäjät”, kaikki paukut nyt yrityksiin!

Niin ja pääministeri Sanna Marinille tiedoksi, työajan lyhentämiskeskusteluun liittyen – kahdeksassa tunnissa nyt vaan tulee kerättyä enemmän marjoja, kuin kuudessa tunnissa.

Mika Walkamo

DDR-hallitus vihaa yrittäjiä ja kaivaa Suomen hautaa

Itä-Saksassa eli DDR:ssä oli aikanaan ”kehdosta hautaan” -malli, jossa valtio hoiti kaiken yksilön puolesta, siis päivähoidosta opiskelualan valintaan ja työllistymisestä eläkkeeseen. Kansalaisen ei tarvinnut ottaa vastuuta mistään, eikä hän saanut päättää mitään.

Suomi on menossa DDR:n suuntaan demaribussin kyydissä. Nykyhallituksemme suoltaa ulos mitä sosialistisempia avauksia: työttömien kallis tempputyöllistäminen julkiselle alalle, yksityisen terveydenhuollon alasajo soten varjolla, rajaton valtion velkaantuminen, sääntelyn lisääminen yrityksille ja julkisen sektorin paisuttaminen.

Nämä sosialistiset avaukset ja hallituksen yrittäjäviha vähentävät tulevien sukupolvien halua aloittaa yrittäjänä. Silti Suomen kaltaisen pienen maan elinehtona ovat sekä kotimaassa toimivat, että kansainvälisille markkinoille tähtäävät uudet yritykset, jotka tuovat meille veroeuroja. Ilman uutta ja innokasta yrittäjäsukupolvea Suomi on tuomittu näivettyvään kohtaloonsa, kunnes viimeinen sammuttaa valot.

Numerot eivät valehtele: julkinen sektori paisuu paisumistaan Julkiset menot vuonna 2000 olivat 65 miljardia euroa, mutta vuonna 2020 ne olivat jo 135 miljardia euroa. Tämä on kestämätöntä, vaarallista ja vastuutonta. Olemme velaksi hurvitteleva pikavippiyhteiskunta.

Rahoitusvaje on vakava, mutta sitä koskevien ikävien päätösten äärellä hallitus sanoo, että se ”selvittää”, ”edistää”, ”kehittää” ja ”analysoi”. Hei hallitus, miten olisi ihan tekeminen ja konkreettiset tavoitteet?

On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallituksessa puhutaan rahoitustilanteen korjaamisen sijaan vain verojen korotuksista. Leikkaukset nykyisiin menoihin tai talouskasvun edistäminen tuntuvat olevan kaukaisia käsitteitä. 

Ihmiset pitäisi saada kiinni työhön mahdollisimman pian. Nyt DDR kannattaa – anteeksi, siis SDP kannattaa – työmarkkinoiden jähmeitä rakenteita ja työnantajien suuria työllistämisen kuluja. Käytännössä hallitus siis estää työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Lisäksi hallitus keskittyy kaikessa tekemisessään vain julkiseen sektoriin ja tarjoaa sitä ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen.

Kuinka paljon sinä olet valmis maksamaan lisää veroja, jotta saat elää demareiden ajaman DDR-mallin mukaisessa yhteiskunnassa?

Mika Walkamo

Keskustaan saatava lisää virtaa, volyymia ja vetovoimaa

Hämeenlinnan ydinkeskusta ei ole voinut hyvin pitkään aikaan. Tyhjät liiketilat lisääntyvät silmissä, kun ihmiset asioivat entistä enemmän Goodmanissa ja Tiiriössä. Korona-aika on kurittanut kivijalkamyymälöitä ja palveluita todella kovalla kädellä. Monelle ydinkeskustan yrittäjälle korona on ollut viimeinen pisara jo pitkään jatkuneelle taantumiselle.

Olen aidosti huolissani Hämeenlinnan ydinkeskustan tilasta. Totta kai maailma kehittyy, ja verkkokauppa ja kauppakeskukset ovat uutta normaalia. Silti ydinkeskusta on edelleen kaupungin näyteikkuna, joka kertoo paljon sen dynamiikasta.

Keskustan yksi iso ongelma on pysäköinnin maksullisuus. Miksi mennä käyttämään keskustan palveluja ja maksaa pysäköinnistä, kun Goodmaniin voi pysäköidä ilmaiseksi? Lisäksi keskustan maksullinen pysäköinti asettaa Hämeenlinnan kaupat ja palvelut epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna vaikkapa Goodmaniin.

Ilmainen pysäköinti kahden tunnin kiekkoparkilla olisikin omiaan lisäämään keskustan palvelujen elinvoimaisuutta. Se myös parantaisi tasa-arvoa Hämeenlinnan kauppojen ja palveluiden kesken.

Lisäksi kaupunki voisi ottaa tyhjiä liikehuoneistoja harkiten omaan käyttöönsä ja sijoittaa niihin eri toimintojaan. Samalla voisimme pohtia ainakin päiväkotien ja miksei myös alakoulujen pienempien yksiköiden sijoittamista keskusta-alueelle. Tapahtumia pitää tuoda koronan jälkeisessä ajassa keskustaan entistä enemmän, sillä tilaa torilta löytyy valtavasti.

Keskusta-alueelle täytyy rakentaa maine yrittäjäystävällisenä paikkana, johon kannattaa investoida ja aloittaa uutta. Esimerkiksi uusien ravintoloiden ja terassien lupa-asiat tulee saada kaupungissamme rullaamaan sujuvasti ja nopeasti, yhden luukun periaatteella.

Kermana kakun päällä olisi tietenkin päätökset jo vuosia paikallaan junnanneen Hämeensaaren kehityksestä. Hämeensaaren uudet asukkaat auttaisivat ennen kaikkea keskusta-aluetta ja sen yrittäjiä pysymään elinvoimaisina.

Keskusta-alueen kehitykseen on saatava lisää virtaa, sillä autio keskusta ja tyhjät hiekkakentät Hämeensaaressa eivät ainakaan lisää kaupunkimme vetovoimaa.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Teemapäiväkodit – uusi vetovoimatekijä Hämeenlinnaan

Kuvitellaanpa, että neljävuotias Emppu haluaa oppia pelaamaan lätkää ja viisivuotias Karo haluaa oppia soittamaan viulua. Mitä meillä on tarjota Empun ja Karon perheille?

Kysyntä teemapäiväkodeille kasvaa koko ajan. Moni vanhempi haluaa, että heidän lapsensa pääsevät jo päiväkoti-iässä tutustumaan paremmin eri kiinnostuksen kohteisiin ja oppimaan uutta. Yleisimmät teemat ovat liikunta, kielet, musiikki, kädentaidot ja ympäristöoppi.

Teemapäiväkoteja löytyy erityisesti yksityiseltä puolelta, mutta myös kunnallisella puolella on ryhdytty viime aikoina reagoimaan kysyntään. Usein kuulee väitteitä, että teemapäiväkodit eivät voi antaa niin kokonaisvaltaista hoitoa kuin yleispäiväkodit. Tämä on onneksi pötypuhetta. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kehitykselle tekee hyvää, kun hän voi keskittyä tiettyihin painopisteisiin tai omiin vahvuuksiinsa jo nuorella iällä.

Teemapäiväkotien konseptia voi kehittää esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Päiväkoti- tai esikouluikäisten liikuntaharrastukset voisi hoitaa jo päivän aikana tai heti sen jälkeen. Perheille jäisi näin enemmän tärkeää yhteistä aikaa, kun yleensä illalla järjestettävien harrastuksien kyyditykset eri puolille kaupunkia vähenisivät.

Tämän ansiosta urheiluseuroilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada tunnettuutta lajilleen ja uusia jäseniä seuroihinsa jo pienestä pitäen. Tällaiset yhteistyömallit seurojen kanssa ovat eri muodoissaan käytössä jo esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja monissa muissa Euroopan maissa erinomaisin tuloksin. Kaikki voittavat ja kansanterveys kiittää.

Liikunta ei tietenkään ole ainoa esimerkki integroidusta yhteistyöstä, vaan yhteistyömahdollisuudet ovat rajattomat eri järjestöjen ja sidosryhmien kanssa: miltä kuulostaisi luontopäiväkoti jonkin EU-hankkeen kanssa tai kädentaitojen päiväkoti partiolaisten kanssa?

Hämeenlinnan kannattaisi nyt erottua edukseen ja ottaa johtava rooli teemapäiväkotien kaupunkina. Runsas tarjonta teemapäiväkoteja ja pienemmät päiväkoti- ja alakouluyksiköt – mikä loistava tapa markkinoida Hämeenlinnaa lapsiperheille.

Mika Walkamo 
Kokoomus