Vanajanlinnassa kansainväliset asiakkaat kohtaavat kansainvälisen henkilökunnan

Kuvassa Mika Walkamo ja uusiseelantilainen kokki Courtley Korhonen-Field, joka saapui Suomeen vuonna 2009, rakkauden perässä. – Vaimon kanssa toki neuvoteltiin asuinmaasta, mutta en ole katunut päätöstä muuttaa Suomeen. Täällä on nyt koti, perhe, ystävät ja hyvä työnantaja.

Vanajanlinnassa kansainväliset asiakkaat kohtaavat kansainvälisen henkilökunnan

– 04012022 Yrittajat.fi/uutiset –

Majoitus- ja ravintola-aloilla on viimeiset pari vuotta sahattu täyskiireen ja koronasulkujen välimaastossa. Epävarmuuden vallitessa on saatettu suuntautua töihin muille aloille, missä työllisyystilanne on tasaisempi.
– Se on ymmärrettävää, sillä työntekijöillä on omat elämänsä, asuntolainoineen ja muine sitoumuksineen. Onneksi työvoiman joukkopakoa ei ole meillä näkynyt ja useamman kuukauden rajoituksista huolimatta 2021 oli meille plussavuosi, kiittelee Vanajanlinna Groupin Mika Walkamo.

Vanajanlinnaan ensimmäiset ei-suomalaiset työntekijät saapuivat jo parisenkymmentä vuotta sitten. Tekijät ovat kotoisin niin EU-alueelta kuin sen ulkopuolelta, kuten esimerkiksi Tunisiasta, Venäjältä ja Uudesta Seelannista, Thaimaasta ja Filippiineiltä. Suurin osa heistä on rakkauden perässä Suomeen muuttaneita.
– Ilman kansainvälisiä osaajia emme pärjäisi tällä hetkellä. Onhan se erinomaista asiakaspalvelua, kun meillä on englannin ohella vaikkapa venäjän, ranskan tai hebrean kielen osaajia kansainvälisille asiakkaillemme. Lisäksi olemme palkanneet myös osatyöllistettyjä yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston kanssa.

Viimeisimmät rajoitukset ravintoloiden aukioloaikoihin eivät Walkamon mukaan joulun rauhallisemman luonteista sesonkia pilanneet, mutta kismittävät kuitenkin yrittäjää.
– Mielestäni rajoitusten suhteen hallitus mikromanageeraa ja THL:n puolella silmätikkuna ovat ravintolat. Kuvittelepa, jos Alkot suljettaisiin, niin johan alkaisivat rokotukset rokkaamaan, naurahtaa Walkamo.

Walkamo kuvailee, että Vanajanlinnan kaltaisessa paikassa kaikki pitää aina myydä omina tilaisuuksinaan, olipa kyse häistä tai presidentin vierailusta.
– Syksyllä meillä pidettiin EU-ulkoministerien huippukokous. Arvelen, että paikalla oli enemmän Supon kuin omaa henkilökuntaa. Kaikki tilaisuudet tuovat hienoa vaihtelua tähän työhön, kun asiakkaat, järjestelyt ja menut ovat niin erilaisia. Niiden järjestäminen ja laatukriteerien täyttäminen ovatkin tehneet meistä alan ”kasvattajaseuran”, mitä arvostetaan CV:ssä.

Panostuksia seutuun ja kotimaan matkailuun

Suomen ykköskentäksi rankatulla Linna Golfilla on pelaajia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kenttäbongareita eli vierailevia pelaajia käy todella paljon. Vanajanlinna Groupin lähitulevaisuus näyttää hyvältä eri toimipaikoissa, kunhan koronasta selvitään.
– Visionamme on, että saisimme linnan seudulle lisää resort-tyyppisiä palveluja: tenniskenttiä, padelia, sähköpyöriä, loma-asuntoja ja myös vakituisia asujia. Kaavoitus-, tonttimyynti- ja rakennusprosesseineen nämä ovat useamman vuoden mittaisia hankkeita.

Vanajanlinnan historia on värikäs. Tohtori Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti paikan itselleen metsästysmajaksi valmistuen vuonna 1924. 1940-luvulla linna oli saksalaisomistuksessa ja sittemmin jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle. 1950-luvulla paikka siirtyi kommunistiseen työväenliikkeeseen nojautuvan Sirola-opiston omistukseen. 1996 Hämeenlinnan kaupunki lunasti Vanajanlinnan omistukseensa ja on ollut vuokrattuna nykyisten yrittäjien matkailutoiminnalle vuodesta 1998.
– Uskon, että kaupungin sijoitus aikanaan tähän paikkaan on tuottanut moninkertaisesti katetta matkailu- ja verotulojen myötä, kertoo Walkamo.

2024 Vanajanlinnan rakentamisesta on vierähtänyt 100 vuotta. Walkamo paljastaa, että taustalle perustettu juhlavuoden yhdistys aikoo toteuttaa muun muassa juhlavuoden kirjan ja eri tapahtumia, hyödyntäen puitteita myös kaupungilla ja Verkatehtaalla.

Paikallispolitiikassa vaikuttava Walkamo uskoo Hämeenlinnan tulevaisuuteen ja siihen, että kaupunkiin saadaan uutta potkua.
– Täytyy myös muistaa, että kauaskantoisemmat kehityshankkeet, kuten esimerkiksi Hämeensaaren tai Ykköskorttelin kaltaiset hankkeet vaativat noin kymmenen vuotta valmistuakseen. Nostokurkia pitää muutenkin saada lisää kaupunkiin. Toki itse satsaisin matkailuun ja tapahtumiin, vaatii Walkamo.

FAKTAA

Vanajanlinna Group
Perustettu: 1998
Kotipaikka: Hämeenlinna
Toimiala: Hotelli (päätoimiala), Juhlatilat, juhlahuoneistot, Kartano, Kokouspalvelut, Kokoustilat, konferenssitilat, Ruokaravintola
Liikevaihto:  arvio 6 m€ (2021)
Henkilökuntaa: 42 (osa-aikaisesti yli 100)
Toimipaikat: Hotelli Vanajanlinna (Hämeenlinna), Linna Golf (Hämeenlinna) Mukkulan Kartano (Lahti), Levi Spirit (Kittilä), Metsänvartijan tila (Janakkala), Linna Golf (Hämeenlinna), Vanajanlinna Catering (koko Suomi)

Päiväkodit ja alakoulut pitää sijoittaa perheiden luokse

Neljävuotias Emppu Esimerkki odottaa päiväkodissa vanhempiaan vielä viideltä iltapäivällä. Viisivuotias Karo Kaupunkilainen herää kuudelta, jotta ehtisi päiväkotiin ajoissa.

Lapsiperheiden kiireistä arkea ei saa vaikeuttaa päiväkotien ja alakoulujen hajasijoituksilla. Hämeenlinnan pitää tehdä kaikkensa, jotta päiväkodit ja koulut sijoitetaan sinne, missä enemmistö lapsiperheistä asuu.

Kun päiväkodit ja alakoulut ovat lähellä, perheet voivat viettää enemmän aikaa yhdessä. Samalla lasten vieminen ja hakeminen nopeutuvat, ruuhkat vähenevät ja koulumatkat pysyvät lyhyinä. Ilmastokin kiittää.

Hämeenlinnan kannattaa ottaa pesäeroa yleiseen ”keskittämistrendiin” ja panostaa mieluummin pienempiin päiväkoti- ja alakouluyksiköihin. Saisimme tästä aikaiseksi hyvän puheenaiheen koko Suomeen, ja Hämeenlinna nousisi positiivisessa valossa esille.

Pienet päiväkoti- ja alakouluyksiköt ovat erinomainen ja ihmisläheinen erottumistekijä kilpailussa uusista asukkaista ja veronmaksajista.

Myös päiväkotien ja koulujen resurssien riittävyys ja jatkuvuus pitää varmistaa. Henkilökunnan määräaikaiset työsuhteet ja suuri vaihtuvuus maksavat pitemmän päälle enemmän kuin panostus työhyvinvointiin ja pidempiin työsuhteisiin. Henkilökunnan pysyvyys luo turvallisuuden tunnetta ja on tutkitusti tärkeää etenkin päiväkoti-ikäisille lapsille.

Haluamme, että kaikki Hämeenlinnan lapsiperheet kokisivat Hämeenlinnan hyväksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Panostus pienempiin päiväkoti- ja alakouluyksiköihin on samalla investointi myös Hämeenlinnan tulevaisuuteen, vetovoimaan ja kasvuun.

Mika Walkamo

 

Kehitystä vastustetaan taas hampaat irvessä – Mutta mikä on vastustajien vaihtoehto?

Hämeenlinnan kaikkia kehitys- ja rakennushankkeita on vastustettu eri foorumeilla hampaat irvessä. Samoin kävi esimerkiksi Verkatehtaan, Goodmanin, Asemanrannan, Sairionrannan, Aulangon kylpylän ja jopa torin luisteluradan kohdalla. Silti lopulta kun rakennushankkeet ovat valmiita, kuuluu enemmistön suusta tyytyväistä hyväksyntää.

Onneksi kyse on vain pienestä ja äänekkäästä ryhmästä, joka vastustaa kovaan ääneen ja kaikkea. Loppujen lopuksi suurin osa kaupungin asukkaista on tyytyväisiä, kun kehitetään uutta.

Äänekäs vastustusliiga taas äänessä

Nyt tämä kovaääninen vastustusliiga on aloittanut jälleen tutun pelinsä. Vastahanka käynnistyi, kun kaupunki alkoi suunnitella tulevia kehityslinjoja Hämeensaareen. Kyseessä on yksi keskusta-alueen parhaista mutta täysin hyödyntämättömistä alueista.

Fakta on se, että Hämeenlinna tarvitsee uusia asukkaita ja investointeja. On pelkästään hyvä, että saisimme lisää uusia asukkaita muuttamaan kaupunkiin, ja vieläpä varakkaita sellaisia. He ovat kyllä valmiita maksamaan isojakin summia asumisestaan keskustassa järven rannalla, sillä tällaista herkkua ei ole tarjolla kovin monessa paikassa tunnin säteellä Helsingistä.

Päivän trendinä on muuttaa palveluiden lähelle

Tämän päivän trendinä on muuttaa keskustaan lähelle palveluita. On helppo nähdä, mitä Tampereella on tapahtunut. Koko keskusta muuttaa siellä ilmettään monitoimihallin, aseman kannen ostoskeskusten, tornitalojen ja raitiovaunulinjojen ansiosta. On varmaa, että tämä muutos lisää Tampereen vetovoimaisuutta uusien asukkaiden ja yritysten silmissä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Yleisin vastustajien argumentti on, että ”ei kaupungin kannata laittaa rahojaan uusiin rakennushankkeisiin, vaan peruspalveluihinsa”. Miksi tämä muka olisi näin? Ovatko vastustajat unohtaneet, miten peruspalveluihin saadaan enemmän rahaa?

Kehitys ja kasvu tuovat asukkaita ja investointeja

Kun kaupunki kehittyy ja kasvaa, meille tulee lisää asukkaita ja investointeja. Näin saamme niitä verotuloja, joilla nimenomaan varmistetaan koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten laadukas ylläpito nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin pitää olla mahdollistaja rakentajille ja yrityksille. Hattu päästä ja punainen matto esiin niille yrityksille, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan kaupunkimme kehitykseen. 

Kehityshankkeita on helppo vastustaa, mutta mikä on vastustajien vaihtoehto, jolla pysymme mukana kilpailussa asukkaista, investoinneista ja verotuloista?

Hämeenlinna joko kehittyy ja kasvaa – tai pienenee ja näivettyy. Paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto. 

Mika Walkamo
Yrittäjä ja työnantaja
#tekoja