DDR-hallitus vihaa yrittäjiä ja kaivaa Suomen hautaa

Itä-Saksassa eli DDR:ssä oli aikanaan ”kehdosta hautaan” -malli, jossa valtio hoiti kaiken yksilön puolesta, siis päivähoidosta opiskelualan valintaan ja työllistymisestä eläkkeeseen. Kansalaisen ei tarvinnut ottaa vastuuta mistään, eikä hän saanut päättää mitään.

Suomi on menossa DDR:n suuntaan demaribussin kyydissä. Nykyhallituksemme suoltaa ulos mitä sosialistisempia avauksia: työttömien kallis tempputyöllistäminen julkiselle alalle, yksityisen terveydenhuollon alasajo soten varjolla, rajaton valtion velkaantuminen, sääntelyn lisääminen yrityksille ja julkisen sektorin paisuttaminen.

Nämä sosialistiset avaukset ja hallituksen yrittäjäviha vähentävät tulevien sukupolvien halua aloittaa yrittäjänä. Silti Suomen kaltaisen pienen maan elinehtona ovat sekä kotimaassa toimivat, että kansainvälisille markkinoille tähtäävät uudet yritykset, jotka tuovat meille veroeuroja. Ilman uutta ja innokasta yrittäjäsukupolvea Suomi on tuomittu näivettyvään kohtaloonsa, kunnes viimeinen sammuttaa valot.

Numerot eivät valehtele: julkinen sektori paisuu paisumistaan Julkiset menot vuonna 2000 olivat 65 miljardia euroa, mutta vuonna 2020 ne olivat jo 135 miljardia euroa. Tämä on kestämätöntä, vaarallista ja vastuutonta. Olemme velaksi hurvitteleva pikavippiyhteiskunta.

Rahoitusvaje on vakava, mutta sitä koskevien ikävien päätösten äärellä hallitus sanoo, että se ”selvittää”, ”edistää”, ”kehittää” ja ”analysoi”. Hei hallitus, miten olisi ihan tekeminen ja konkreettiset tavoitteet?

On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallituksessa puhutaan rahoitustilanteen korjaamisen sijaan vain verojen korotuksista. Leikkaukset nykyisiin menoihin tai talouskasvun edistäminen tuntuvat olevan kaukaisia käsitteitä. 

Ihmiset pitäisi saada kiinni työhön mahdollisimman pian. Nyt DDR kannattaa – anteeksi, siis SDP kannattaa – työmarkkinoiden jähmeitä rakenteita ja työnantajien suuria työllistämisen kuluja. Käytännössä hallitus siis estää työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Lisäksi hallitus keskittyy kaikessa tekemisessään vain julkiseen sektoriin ja tarjoaa sitä ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen.

Kuinka paljon sinä olet valmis maksamaan lisää veroja, jotta saat elää demareiden ajaman DDR-mallin mukaisessa yhteiskunnassa?

Mika Walkamo

Keskustaan saatava lisää virtaa, volyymia ja vetovoimaa

Hämeenlinnan ydinkeskusta ei ole voinut hyvin pitkään aikaan. Tyhjät liiketilat lisääntyvät silmissä, kun ihmiset asioivat entistä enemmän Goodmanissa ja Tiiriössä. Korona-aika on kurittanut kivijalkamyymälöitä ja palveluita todella kovalla kädellä. Monelle ydinkeskustan yrittäjälle korona on ollut viimeinen pisara jo pitkään jatkuneelle taantumiselle.

Olen aidosti huolissani Hämeenlinnan ydinkeskustan tilasta. Totta kai maailma kehittyy, ja verkkokauppa ja kauppakeskukset ovat uutta normaalia. Silti ydinkeskusta on edelleen kaupungin näyteikkuna, joka kertoo paljon sen dynamiikasta.

Keskustan yksi iso ongelma on pysäköinnin maksullisuus. Miksi mennä käyttämään keskustan palveluja ja maksaa pysäköinnistä, kun Goodmaniin voi pysäköidä ilmaiseksi? Lisäksi keskustan maksullinen pysäköinti asettaa Hämeenlinnan kaupat ja palvelut epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna vaikkapa Goodmaniin.

Ilmainen pysäköinti kahden tunnin kiekkoparkilla olisikin omiaan lisäämään keskustan palvelujen elinvoimaisuutta. Se myös parantaisi tasa-arvoa Hämeenlinnan kauppojen ja palveluiden kesken.

Lisäksi kaupunki voisi ottaa tyhjiä liikehuoneistoja harkiten omaan käyttöönsä ja sijoittaa niihin eri toimintojaan. Samalla voisimme pohtia ainakin päiväkotien ja miksei myös alakoulujen pienempien yksiköiden sijoittamista keskusta-alueelle. Tapahtumia pitää tuoda koronan jälkeisessä ajassa keskustaan entistä enemmän, sillä tilaa torilta löytyy valtavasti.

Keskusta-alueelle täytyy rakentaa maine yrittäjäystävällisenä paikkana, johon kannattaa investoida ja aloittaa uutta. Esimerkiksi uusien ravintoloiden ja terassien lupa-asiat tulee saada kaupungissamme rullaamaan sujuvasti ja nopeasti, yhden luukun periaatteella.

Kermana kakun päällä olisi tietenkin päätökset jo vuosia paikallaan junnanneen Hämeensaaren kehityksestä. Hämeensaaren uudet asukkaat auttaisivat ennen kaikkea keskusta-aluetta ja sen yrittäjiä pysymään elinvoimaisina.

Keskusta-alueen kehitykseen on saatava lisää virtaa, sillä autio keskusta ja tyhjät hiekkakentät Hämeensaaressa eivät ainakaan lisää kaupunkimme vetovoimaa.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Teemapäiväkodit – uusi vetovoimatekijä Hämeenlinnaan

Kuvitellaanpa, että neljävuotias Emppu haluaa oppia pelaamaan lätkää ja viisivuotias Karo haluaa oppia soittamaan viulua. Mitä meillä on tarjota Empun ja Karon perheille?

Kysyntä teemapäiväkodeille kasvaa koko ajan. Moni vanhempi haluaa, että heidän lapsensa pääsevät jo päiväkoti-iässä tutustumaan paremmin eri kiinnostuksen kohteisiin ja oppimaan uutta. Yleisimmät teemat ovat liikunta, kielet, musiikki, kädentaidot ja ympäristöoppi.

Teemapäiväkoteja löytyy erityisesti yksityiseltä puolelta, mutta myös kunnallisella puolella on ryhdytty viime aikoina reagoimaan kysyntään. Usein kuulee väitteitä, että teemapäiväkodit eivät voi antaa niin kokonaisvaltaista hoitoa kuin yleispäiväkodit. Tämä on onneksi pötypuhetta. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kehitykselle tekee hyvää, kun hän voi keskittyä tiettyihin painopisteisiin tai omiin vahvuuksiinsa jo nuorella iällä.

Teemapäiväkotien konseptia voi kehittää esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Päiväkoti- tai esikouluikäisten liikuntaharrastukset voisi hoitaa jo päivän aikana tai heti sen jälkeen. Perheille jäisi näin enemmän tärkeää yhteistä aikaa, kun yleensä illalla järjestettävien harrastuksien kyyditykset eri puolille kaupunkia vähenisivät.

Tämän ansiosta urheiluseuroilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada tunnettuutta lajilleen ja uusia jäseniä seuroihinsa jo pienestä pitäen. Tällaiset yhteistyömallit seurojen kanssa ovat eri muodoissaan käytössä jo esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja monissa muissa Euroopan maissa erinomaisin tuloksin. Kaikki voittavat ja kansanterveys kiittää.

Liikunta ei tietenkään ole ainoa esimerkki integroidusta yhteistyöstä, vaan yhteistyömahdollisuudet ovat rajattomat eri järjestöjen ja sidosryhmien kanssa: miltä kuulostaisi luontopäiväkoti jonkin EU-hankkeen kanssa tai kädentaitojen päiväkoti partiolaisten kanssa?

Hämeenlinnan kannattaisi nyt erottua edukseen ja ottaa johtava rooli teemapäiväkotien kaupunkina. Runsas tarjonta teemapäiväkoteja ja pienemmät päiväkoti- ja alakouluyksiköt – mikä loistava tapa markkinoida Hämeenlinnaa lapsiperheille.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Pidetään pendelöijät Hämeenlinnassa

Pendelöijät ovat se tarpeellinen kaupunkilaisjoukko, joka asuu Hämeenlinnassa mutta käy muualla töissä junalla, bussilla tai omalla autolla. Pendelöijät ovat tuiki tärkeitä veronmaksajia Hämeenlinnassa. Heitä on tuhansia – mutta he saavat harvoin ansaitsemaansa arvostusta.

Asemanrantaan nousi hiljattain uusi pysäköinti- ja palvelulaitos Pööli. Pöölin palvelutarjonta on laaja ja moderni: jatkuva vartiointi, lukitut pyöräparkit, sähköautojen latauspisteet, autonrenkaiden säilytys- ja vaihtomahdollisuus ja niin edelleen. Uusi pysäköintitalo onkin varmasti hyvä pendelöijille, jotka palveluja tarvitsevat.

On silti harmillista, että kaikki pendelöijät pakotetaan jättämään auto työpäivän ajaksi maksulliseen Pööliin. Neljän tunnin kiekkopaikat kadunvarrella ovat huono vitsi toisessa kaupungissa työskentelevälle.

Hämeenlinnalla olisi kaikki mahdollisuudet tehdä maksuttomasta pendelöintipysäköinnistä kilpailuetu ja houkutella sen avulla tänne uusia asukkaita. Nykyisellä taktiikalla täältä karkaavat kohta loputkin pendelöivät asukkaat. Maksuttomia parkkipaikkoja kun ei kerta kaikkiaan ole.

Emme kai sentään halua ojentaa Hyvinkäälle ja muille etelän radanvarsikaupungeille kaikkia valttikortteja suoraan käteen?

Autoa ei tietenkään tarvitse saada ilmaiseksi rautatieaseman pääoven eteen. On paljon ihmisiä, joille esimerkiksi kymmenen minuutin kävelymatka on ihan ok, jos pysäköinti on työpäivän ajan ilmainen. Nyt kaupunki ei anna tähän edes vaihtoehtoja.

Mika Walkamo 
Kokoomus

Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

Mika Walkamo: Mitä yrittäjälle jää käteen riskinotosta Suomessa?

Korona aiheuttaa kovaa katoa suomalaisten yritysten keskuudessa, ja lisää on tulossa. Olemme nähneet vasta murto-osan konkursseista ja yritysten lopettamisista.

Nyt on korkea aika miettiä, miten Suomi viedään 2030-luvulle. Fakta on se, että vain yritykset ja uusi yrittäjäsukupolvi voivat nostaa meidät tästä suosta.

Valitettavasti punavihreä hallituksemme ei pysty ideologisista syistä puhumaan yrittämisen tärkeydestä – oli tilanne taloudellisesti kuinka vakava tahansa.

Suomen valtionvelka paisuu, ja lisää velkaa otetaan kiihtyvällä tahdilla. Hälyttävää on sekin, että hallitusta ei kiinnosta tehdä yhtään mitään nykyisille julkisille menoille, ei kiinnosta luoda kannusteita työn vastaanottamiseen eikä kiinnosta edistää yrittäjyyttä. Silti yhteiskunnan pyörittämisen lasku maksetaan nyt ja tulevaisuudessa yrittäjien tuloksesta, joka on luotu kovalla riskillä ja rankalla työllä.

Yrittäjä laittaa usein peliin koko taloudellisen tulevaisuutensa ja sosiaaliturvansa, kun hän ryhtyy yrittäjäksi. Kun hän lopulta saa yrityksensä jonkinlaiseen kasvuun, hän päättää lopulta ympärivuorokautisten työrupeamien jälkeen palkata työntekijän, työllistää ihmisen.

Mitä tästä riskinotosta ja työllistämisestä saa julkiselta vallalta kiitokseksi? Kiitokseksi tulee Euroopan kovimpia kokonaisveroasteita, monimutkaista byrokratiaa ja kaupan päälle pistetään yrittäjävihamielisiä kommentteja punaisia puolueita edustavilta päättäjiltämme.

Suomessa on noin 260 000 yrittäjää. Heistä suurin osa, 200 000, on yksinyrittäjiä. Juuri he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa heikkoina aikoina, kuten nyt koronan vuoksi. Monien yksinyrittäjien tulot riittävät hädin tuskin toimeentuloon.

Niinpä ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolveamme, alle 35-vuotiaita yrittäjiä, on varsin vähän.

Yrittäjät pyörittävät Suomea, mutta mistä saamme uutta verta? Suomi tarvitsee jatkossa tuhansia uusia yrittäjiä, sillä suurten ikäluokkien yrittäjät poistuvat työelämästä vuosi vuodelta ja korona samalla pyyhkii yrityksiä pois pöydältä.

Hallituksella on nyt näytön paikka.

Meidän pitää saada lisää yrittäjyyskoulutusta kaikille kouluasteille, varsinkin yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Moni yrittäjä on taatusti valmis tulemaan kouluille ”kummiksi”. Kummien ansiosta nuoret saisivat TET-kokemusta, harjoittelupaikkoja ja konkreettista tietoa yrittäjyydestä, ja yrittäjäkin voisi saada opiskelijoista työntekijöitä valmistumisen jälkeen.

Myös maahanmuuttajia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sillä työ on yksi parhaita tapoja integroitua yhteiskuntaan. Tarvitsemme laajaa monikielistä yritysneuvontaa ja vaikkapa vertaisryhmien mentorointia maahanmuuttajille.

Ehkä tarvitsisimme myös kokonaan uuden sanan kuvaamaan yrittäjää. Miltä kuulostaisi työllistäjä, tekijä, mahdollistaja?

Julkisen vallan pitää tukea yrittäjiä kaikin mahdollisin tavoin – mutta silti tärkein tapa tukea yrittäjyyttä on koko yhteiskunnan kannustava asenne.

Mika Walkamo